Pakatessamme kanoja viimeistä keikkapäivää varten bokseihin protestoi Minnaryyni hieman tilannetta. "No kauhistuksen kanahäkki sentään", lipsahti minulta, ja Marjaana komppasi että "juu, kirjaimellisesti."
Kanat on totutettu kuljetusbokseihin. Ne käyvät napsimassa bokseista herkkuja (muutkin kuin kiertävät kanamme ovat oppineet tämän erinomaisesti, ja joskus ne yrittivätkin livahtaa matkaan lähdön hetkellä...). Niitä nostellaan bokseihin silloinkin, kun ei lähdetä minnekään. Alkuaikoina nostelin kanoja bokseihin, kannoin boksit kanoineen autoon ja käynnistin moottorin hetkeksi - ja vein kanat bokseissa takaisin kanalaan. Hetkittäin touhu tuntui itsestänikin järjettömältä, mutta kuljetuksen harjoitteleminen varmasti vähensi kanojen stressiä keikkamatkoilla (mainittakoon, että pisin matka oli Juvalle, muut paikat olivat Otavassa ja Mikkelissä).
Loppuajasta osa kanoista ei enää mennyt kovin innokkaasti kuljetuskoppaan. Se oli tietysti ihan kouluttajien moka: Jokaisen keikan jälkeen olisi pitänyt erikseen vahvistaa sitä, että kopassa on kiva olla, ja tehdä lyhyempiä harjoituksia. Lisäksi lähdöt sekä esiintymispaikoilta että kotoa olivat joskus turhan kiireisiä ja erosivat liikaa herkkujentäyteisistä totutteluhetkistä.
Nyt onkin hyvä pitää taukoa. Kaikki sovitut keikat on tehty, mieli on hyvä ja voimme vahvistaa ihan vain ja ainoastaan yhdessäoloa ja arkihupsuttelua kanaparven kanssa.
Kanasirkus on kiertävä tieto- ja viihdetapahtuma. Sen tarkoitus on lisätä ymmärrystä maatiaiskanasta lajina, tuotantoeläimenä ja lemmikkinä. Tällä sivustolla voi seurata maatiaiskanojen elämää.
